Skip to content
Home » Blog » Miten Suomi tukee kenialaisia kouluja muuttamaan opetusta kestävän kehityksen koulutuksen avulla?

Miten Suomi tukee kenialaisia kouluja muuttamaan opetusta kestävän kehityksen koulutuksen avulla?

“Oppilaitoksessamme opettajien ja oppilaiden suhdeluku on 1:120. Kielimuuri on suuri. Vaikka minulla on raskas velvollisuus, niin tämä kurssi on erittäin tärkeä opettajan työni kannalta, joten minun on varattava sille aikaa.”

– Antoney Zenga Binge, Morning Star, Kenia

Antoney Zenga Binge on rehtori Morning Starissa, peruskoulussa, jossa opiskelee 1450 oppilasta esikoulun 1. luokalta 8. luokalle ja joka sijaitsee syrjäisellä alueella Kenian Turkana Countyssa.

Antoney on yksi osallistujista Kirkon Ulkomaanapu ja EduGems Finland yhteisessä pilottihankkeessa. Koulutuksesta on kulunut vasta 3 viikkoa ja olemme iloisia voidessamme tuoda esiin joitakin arvokkaita oivalluksia ja oppimistuloksia koulutuksesta.

Hankkeen tavoitteena on tuoda ekologinen kriisi rehtorien tietoon siten, että se synnyttää uusia lähtökohtia oppisisältöihin, toimintaan ja rakenteisiin. Aktivismia tarvitaan kouluihin, jotta nyt käsikädessä kulkevat eriarvoisuus ja luonnon tuho saadaan muutettua.

Vaikutuksia mitataan arvojen, tiedon ja toimintatapojen muutoksina

Koulutuksen tuloksia hyödynnetään, jotta globaalin etelän kouluja voidaan paremmin palvella heidän tarpeissaan ESD:n suhteen. Koulut tarvitsevat opettajankoulutusta ja käytännön resursseja. Hankkeessa kehitetään skaalautuva ja vaikuttava koulutuspolku.

Vaikka koulumaailma Suomessa ja Keniassa eroaa toisistaan, on olemassa useita pedagogisia keinoja tukea eriarvoisuuden ja luonnontuhon vähentämistä. Koulutuspolulla on mukana myös positiivinen pedagogiikka – opettajat voivat tunnistaa omat vahvuutensa:

“Vahvuuteni on yhteistyö ja luovuus, erityisesti kun käsittelen kouluni suurta väestömäärää. Tunnen nöyryyttä liittyä teihin, kun saan lisää kokemusta ja asiantuntemusta maailman muuttamiseksi.” sanoo Molline Kawisia, pakolaisia palvelevasta Joyn peruskoulusta.

Opettajia kannustetaan lisäämään opetukseen planetaarisia näkökulmia, viheliäisiä ongelmia, ratkaisukeskeisyyttä ja oppilaiden osallistamista. Rehtoreita ja johtajia kannustetaan osallistamaan koko koulu muutokseen – ja erityisesti kouluttamaan opettajiaan.

“Luomalla projektin, joka yhdistää oppilaat luontoon tai todelliseen maailmaan, kuten ympäristönsuojeluun liittyvän projektin, kuten puiden puutarhan, jonka he istuttavat alueille, joilla on puutetta, ja joidenkin vuosien kuluttua nämä puut muuttavat alueen hyväksi ympäristöksi, joka mahdollistaa erilaiset aktiviteetit. Olen oppinut tuntemaan paremmin ESD:tä ja myös oppimaan, miten tätä tietoa voidaan soveltaa käytännössä kokeiden ja hankkeiden muodossa, jolloin oppilailla on tulevaisuuden taidot, joiden avulla he voivat hankkia toimintakompetensseja, joiden avulla he voivat parantaa tulevaa maailmaansa tutkimusten ja hankittujen taitojen avulla.”

Sarah Munyolet, Bright Primary School, Kenia

Sarah Munyolet Akateeminen opettaja Bright Primary School. Koulu aloitti toimintansa tammikuussa 2021 ja sijaitsee Kalobeyei kylässä 3. Koulussa on 2117 oppilasta ja koulua tuetaan Kirkon Ulkomaanapu ja UNHCR avulla.

Koulutuksen jatkokehitys

Koulutuksen aikana on tunnistettu useita haasteita jotka otetaan huomioon koulutuksen jatkokehityksessä:

  1. Kielen monimutkaisuus – meillä on eri kansallisuuksia, joilla on eri kielet, joten toistensa ymmärtämisestä tulee ongelma. Kielen ja teorioiden monimutkaisuus, koska suurin osa oppijoista ymmärtää vain oman yhteisönsä kieliä ja vain muutamia sanoja useimmin käytetyillä kielillä eli englanniksi ja kiswahiliksi, mikä tekee oppimisesta vähemmän todellista, koska he eivät ymmärrä opetettavia asioita.
  2. Suuret luokat, joissa meillä on suhdeluku 1:100, mikä on suuri haaste päivän tavoitteen saavuttamiselle ja vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia käyttää erilaisia pedagogisia menetelmiä
  3. Kouluttamattomat opettajat – meillä on vähemmän koulutettuja opettajia, suurin osa opettajista on pakolaisia, joilla ei ole koulutusta, joten oppituntien antaminen ei ole standardoitua.
  4. Riittämättömät resurssit, jolloin käytännön harjoituksia ei tehdä suunnitellusti tai aikataulun mukaisesti.
  5. Kulttuurierot – kultturiero haasteiden vuoksi jotkut uskovat, että oppiminen on tarkoitettu pojille ja lisäksi ankara ilmasto, jossa lämpötila on erittäin korkea.
  6. Uusien taitojen harjoittelumahdollisuuksien puute johtuu ympäristöstä, jossa on vain vähän resursseja ja tiloja.
  7. Oppilaat eivät myöskään toisinaan pysty suorittamaan käytännön tehtäviä, koska resurssit ovat riittämättömät ympäristössä, jossa on vain vähän tiloja.
  8. Oppilaamme ovat eri-ikäisiä, mikä johtuu siitä, että oppilaat tulevat eri maista, ja useimmiten he ovat sellaisia, joiden vanhemmat ovat paenneet sotien vuoksi ja asuvat nyt pakolaisleireillä.
  9. Luokkahuone on inklusiivinen, eli samassa huoneessa on myös oppijoita, joilla on erilaisia vammoja, joten opetussuunnitelmaa tehdessäni vammaisten tarpeet ovat etusijalla.

Tekniset haasteet eivät ole olleet merkittäviä, vaikka osallistujat ilmaisivat aluksi huolensa internet-yhteyden puutteesta. EduGemsin verkko-oppimisakatemian ansiosta osallistujien on yksinkertaista, vuorovaikutteista ja helppoa oppia yhdessä eri puolilta maailmaa.

Tulevaisuutta ajatellen?

Yhteistyöhankkeet edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta ja luottamusta osallistuvien organisaatioiden kesken. EduGems ja Kirkon Ulkomaanapu jakavat samat arvot. Suunnittelu ja yhteiset ponnistelut takaavat sen että osallistujat saavat vaikuttavan oppimiskokemuksen ja tulokset.

Arvojen muutosten mittaaminen vie sekä koulutukseen osallistuvien koordinaattoreiden, että opettajien aikaa. Tämä on vasta alkua, ja olemme innokkaita raportoimaan prosessista pian uudelleen!

ALKAVAT KURSSIT

EDS trainings for schools

Next training session starts soon. Read more and register below.